Yritysten etu on kaikkien etu

Kuva: rawpixel.com / Pexels

Monesti keskusteluissa ja kannanotoissa luodaan kärjistyksiä ja vastakkainasetteluita yksityisen ja julkisen sektorin tai työnantajien ja työntekijöiden välille. Totuus on kuitenkin se, että kaikki ovat toisistaan riippuvaisia. Työpaikkoja ei ole ilman yrityksiä, eivätkä yritykset voi toimia ilman työntekijöitä. Yksityinen sektori ei voi toimia ilman toimivaa yhteiskuntaa, eli julkista sektoria. Yhteiskunta puolestaan ei voi toimia ilman yritysten tuomaa rahoitusta.

Järjestelmää liikkeellä pitävä voima on kuitenkin elinvoimainen yksityinen sektori. Vaurautta syntyy kansantalouteen yksityisen sektorin yritysten tuottamien tuotteiden ja palveluiden lisäarvon kautta. Yksinkertaistettuna yritykset ja niiden työntekijät maksavat veroja, jolla rahoitetaan julkisen sektorin toiminta ja palkanmaksu. Näitä varoja käytetään puolestaan sekä julkisten että yksityisten toimijoiden tuotteiden ja palveluiden ostamiseen ja osa niistä palautuu valtiolle veroina.

Koska hyvinvoinnin kasvu kuitenkin lähtee yrityksistä, ei niiden toimintaa tulisi häiritä enempää kuin on tarpeen. Yksi tällainen haitallinen, yritysten kasvua ja innovointia estävä tekijä on Suomessa käytettävä ennakkoverojärjestelmä, jossa yritykset maksavat veroa etukäteen tulevan tilikauden arvioidun tuloksen perusteella.

Verottaja haluaa siis osille piirakasta jo ennen sen leipomista. Mitä, jos kaapissa ei satukaan olemaan piirakoita esimerkiksi kysynnän yllättävän, mutta väliaikaisen laskun vuoksi? Äärimmäisessä tapauksessa menestyvä yritys voi kaatua verottajan aiheuttamiin maksuvalmiusongelmiin. Ahneella on paskainen loppu, sanoo vanha kansa. Verotuloja yrityksestä ei saada tulevaisuudessakaan, mutta mahdollisesti saadaan uusia työttömiä jakamaan julkisen sektorin piirakkaa.

Olen toiminut reilut neljä vuotta yrittäjänä Virossa, ja jos täällä jokin asia on hyvin, on se verotus, joka ei tunnu rangaistukselta, vaan veroja maksaa mielellään. Henkilötasollakin tasavero pienituloisten verovapaudella on kannustava, mutta erityisen onnistuneena pidän yritysten verotusta.

Virossa yhteisövero on sama 20 % kuin Suomessakin, mutta veroja maksetaan vasta, kun yritys maksaa rahaa ulos yhtiöstä osinkoina. Näin yritys voi käyttää voittojaan liiketoiminnan kehittämiseen, investointeihin, innovointiin ja työllistämiseen. Veromalli on erinomaisen kauaskatseinen sijoitus tulevaisuuteen, sillä liiketoiminnan kehittymisen myötä valtion yrityksiltä saamat verotulot nousevat tulevaisuudessa. Välillisesti valtio hyötyy, kun yritykset rekrytoivat henkilöstöä uusiksi veronmaksajiksi ja pois kortistosta rasittamasta julkista sektoria.

Suomen työllisyys on pitkälti pk-yritysten varassa, ne työllistävät 66 % yksityisen sektorin työntekijöistä. Koska yhteiskunnan rahoituksen ja toiminnan lähtökohta on hyvin toimiva ja menestyvä yksityinen sektori, tulee verotusta järkeistää yritystoimintaa ja erityisesti pk-yrityksiä tukevaksi.

Samalla tulee lopettaa tarpeeton vastakkainasettelu ja huomioida se tosiasia, että kaikki yhteiskunnan jäsenet ovat samassa veneessä. Lahtariajattelu on jäänyt kauas viime vuosisadalle ja rationaalinen yrittäjä ymmärtää, että tyytyväinen työntekijä luo menestystä yritykselle ja sitä kautta hyvinvointia yhteiskuntaan. Vastaavasti yritysten verokohtelussa tulee ymmärtää se, että siiman antaminen yritykselle tulee pitkällä aikavälillä näkymään kasvaneena verokertymänä.

Merkitty: , , , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*