Vaelluskalojen elinympäristöt kestäviksi

Kalastus on merkittävä harrastus, joten jokien kalakantojen saaminen elinvoimaisiksi voisi tuoda myös merkittäviä tuloja.
Kuva: Pixabay.

Tapasin viime viikonloppuna vaalityön yhteydessä innokkaan kalastuksen harrastajan. Hän tiedusteli mielipidettäni jokiensuojelusta vaelluskalojen kantojen elvyttämiseen. Kerroin, että lähtökohtaisesti ajatus on kannatettava, mutta se en tunne sitä riittävästi voidakseni muodostaa perusteltua mielipidettä. Asia jäi kuitenkin kytemään mieleeni ja tällä viikolla olenkin perehtynyt myös vaelluskalojen ongelmiin.

Sotien jälkeen vaelluskalojen, kuten lohen ja taimenen, elämä vaikeutui merkittävästi, kun niiden kutujokia valjastettiin sinänsä puhtaan vesivoiman tuotantoon sen kummemmin ympäristövaikutuksia miettimättä ja estettiin niiden lisääntymistä. Kalakantoja on pyritty ylläpitämään istutuksin, mutta elinvoimaisuuden takaamiseksi olisi syytä tukea niiden luontaista lisääntymistä, kunnes kannat kykenevät ylläpitämään itseään.

Ensimmäinen askel on kalateiden rakentaminen. Vaikka kalatiet ovat parhaimmillaankin kompromissi, ovat ne vähintä, mitä voi vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden takaamiseksi tehdä. Vesivoimayhtiöt onkin Ruotsin vesienhoito-ohjelman tapaan velvoitettava rakentamaan kalateitä mahdollisuuksien mukaan.

Kalateiden lisäksi huomiota tulee kiinnittää kalojen elinympäristöjen kunnostuksiin. Jos vesistöä on muokattu liiaksi, ei lisääntyminen onnistu, vaikka kalat pääsisivätkin nousemaan lisääntymisalueilleen. Elinympäristöjä on tuhottu jokien patoamisen lisäksi esimerkiksi perkaamalla koskia uittoja varten. 

Kaloille haittaa aiheuttaa myös heikko vedenlaatu. Suomessa maa- ja metsätalous on merkittävä vesistöjen rehevöitymisen aiheuttaja. Onkin tärkeää löytää entistä tehokkaampia ja kokonaisuutena toimivia keinoja maatalouden ravinnekuormituksen ehkäisyyn. Ravinnekuormituksen pienentämisellä olisi positiivinen vaikutus myös Itämeren tilanteeseen.

Lisäksi merkittävä kalakantojen elpymistä vaikeuttava tekijä on kestämättömällä pohjalla oleva kalastus. Kaloja ei tule kalastaa alamittaisina eikä liikaa kantoihin nähden. Koska kalastajat lienevät harrastajakuntana keskimäärin valveutunutta väkeä, tulisi panoksia käyttää asiasta tiedotukseen ja valistukseen.

Vesivoima on moniin vaihtoehtoihin verrattuna ympäristöystävällinen tapa tuottaa energiaa, eikä siitä tule luopua. On kuitenkin arvioitava olemassa olevien voimaloiden ympäristövaikutuksia ja minimoitava niitä mahdollisuuksien mukaan.

Kalojen elinympäristöjen kunnostuksien ja kalateiden rakentamisen suhteen ollaan huomattavasti aiempaa viisaampia, joten vaelluskalojen kantojen palauttamiselle on hyvät edellytykset. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Tornionjoen ja Simojoen elpyvät kalakannat.

Kalakantojen elvyttäminen ei ole yksinomaan kustannus, vaan siihen liittyy myös merkittävä mahdollisuus merkittäviin tuloihin, sillä kalastus on erittäin suosittu harrastus. Esimerkiksi Tornionjoen seudulle jäi Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan kalastusmatkailun ansiosta 10,8 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Vaelluskalojen pääsyn mahdollistaminen patojen yläpuolisille alueille ja niiden elinympäristöjen kunnostaminen olisi omiaan lisäämään vesistöjen monimuotoisuutta sekä parantamaan vapaa-ajan harrastuksia ja tukemaan turismia, huomauttaa Liberaalipuolueen sitoutumaton ehdokas, jota voi äänestää Uudellamaalla numerolla 242.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*