Onko Malmin rakentaminen arvovaltakysymys?

Malmin lentokenttärakennusten arkkitehtuuri on kansainvälisesti tunnustettua.
Kuva: Sampo Kiviniemi.

Olen pitkään ihmetellyt Helsingin kaupungin intoa – tai jopa pakkomiellettä – Malmin lentoaseman alueen asuntorakentamiseen. Olisi sääli tuhota lentoasema, joka on merkittävä osa Helsingin historiaa ja kaupunkikuvaa. Lisäksi tukee Helsingin yritystoimintaa, on merkittävä lentäjien koulutuskeskus sekä tarjoaa kattavat harrastus- ja virkistysmahdollisuudet, joten sen muuttamiselle asuinkäyttöön tulisi olla erittäin vankat perusteet.

Miksi Malmille ylipäänsä haluaan rakentaa? Rakennusmaana alue on ala-arvoinen. Se sijaitsee suolla, joka vaatisi mittavien paalutusten lisäksi massiivista myrkyllisen sulfidisaven poisto-operaatiota. Molemmat ovat haitaksi ympäristölle. Iltalehden tietojen mukaan Malmin kentän paaluttamiseen tarvittavien paalujen valmistamiseen kuluisi noin kolmasosa Suomen vuotuisesta sementtituotannosta – tämä merkitsisi yli 350000 tonnin hiilidioksidipäästöjä. Sulfidisaven poisto puolestaan vaarantaisi sekä Malmin lentoaseman niittymaastossa viihtyvät eläin- ja kasvilajit sekä läheisen Longinojan taimenpuron. Lisäksi myrkyllinen savi, jonka määrää ei edes tiedetä, on varastoitava jonnekin. Kaikki nämä tekijät sotivat Helsingin kaupungin ympäristöperiaatteita vastaan.

Malmin lentoasema on merkittävä kulttuuriperintökohde. Se on yksi parhaiten säilyneistä sotaa edeltävältä ajalta peräisin olevista lentokentistä. Euroopan johtava kulttuuriperintöorganisaatio Europa Nostra onkin nimennyt Malmin lentoaseman Euroopan kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Lisäksi lentoasema sisältyy Museoviraston ja ympäristöministeriön valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloon. Malmin lentokenttä oli myös suosittu ehdotus kysyttäessä kansalaisilta kohteita, joita he toivoisivat lisättäväksi Unescon maailmanperintöluetteloon.

Malmin lentoasema muodostaa osan Helsingin yritystoimintaa ja erinomaisine sijainteineen tukee myös välittömän lentoasema-alueen ulkopuolista liiketoimintaa – onhan Malmin lentoasema Helsingissä sijaitseva kansainvälinen lentoasema ja virallinen rajanylityspaikka.

Suurimman osan Malmin lentoasemaliikenteestä muodostaa lentäjien koulutustoiminta. Yksityisilmailijoiden lisäksi suuri osa ammattilentäjistä saa koulutusta Malmilla. Jos Malmin lentoasema suljetaan, poistuvat Helsingistä mahdollisuudet kaupallisen ilmailukoulutuksen tarjoamiseen.

Malmin lentoasema on tärkeä myös huoltovarmuuden kannalta. Jos Helsinki-Vantaa on syystä tai toisesta suljettuna, ei lentoliikenteelle ole Malmin lisäksi muuta tietä Helsingin seudulle. Malmin korvaavaa lentoasemaa on kaavailtu ensin kohtuullisen etäisyyden päähän Sipooseen, sitten Mäntsälään, Riihimäelle ja lopulta Kiikalaan, mikä ei enää palvelisi pääkaupunkiseutua millään tavalla.

Eilen, 5. huhtikuuta uutisoitiin ympäristöministeriön edellyttävän, että ely-keskus käsittelee Malmin rakentamisen uudelleen. Ministeriön mukaan ely-keskuksen on arvioinnissaan otettava huomioon myös laki rakennusperinnöstä, joka sivuutettiin aiemmassa käsittelyssä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti samana päivänä Helsingin Sanomissa, ettei ministeriön päätös keskeytä aluetta koskevien suunnitelmien edistämistä.

Kun Helsinkiä katselee ilmasta käsin, voi havaita, että suurin osa kaupungin alueesta on rakentamatonta. Miksi ihmeessä siis halutaan tuhota historiallinen, kaupunkilaisia ja elinkeinoelämää tukeva lentoasema, jotta voitaisiin rakentaa asuintaloja surkealle, myrkylliselle asuinmaalle? On selvää, että mittavat maanrakennustoimet tarkoittaisivat merkittäviä tuloja niitä tekeville yrityksille, mutta rakentamista vastaan on esitetty runsaasti argumentteja. En kuitenkaan ole kuullut yhtään rakentamista puoltavaa argumenttia. Vaikka hanke ei vaikuta millään muotoa perustellulta, tuntuu se silti jatkavan etenemistään. Järkiperusteita rakentamiselle ei ole, joten onko Malmin lentokentän rakentaminen arvovaltakysymys vai ovatko päättäjät rakennusyritysten talutusnuorassa?

– kysyy Liberaalipuolueen sitoutumaton eduskuntavaaliehdokas, jota voi äänestää Uudellamaalla numerolla 242.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*